”Huhuu, missä te lasialan ihmiset olette ja mitä teette?”

Näin huhuili nimettömänä kyselyymme vastannut lasintekijä. Verkostoituminen, yhteistyö, keskustelu, avoimuus, jakaminen. Tässä avainsanoja jotka nousivat uudestaan ja uudestaan esiin vuoden 2023 alussa Suomen lasialalle tekemämme kyselyn vastauksissa. Kyselyn tarkoitus oli toimia alkukartoituksena lasialamme nykytilaa koskien ja kuulla suoraan lasintekijöiden ja muiden taidelasialalla työskentelevien ammatillisista toiveista, huolista, haaveistakin.

Kyselymme liittyi suoraan myös työryhmän Penttinen & Remes digialustahankkeeseen, joka tähtää koko Suomen taidelasialaa kokonaisvaltaisesti palvelevan, kaikille avoimen ja inspiroivan digitaalisen hyötyalustan rakentamiseen. Työryhmän ensisijainen tavoite on osaltaan edesauttaa taidelasialaamme pysymään elinvoimaisena ja innostavana tekijöilleen sekä edistää yhteistyötä ja tietotaidon jakamista rennossa ja kannustavassa ilmapiirissä. Uuden FiG, eli Finnish Glass -verkkosivuston suunnittelijaksi ja koodaajaksi valikoitui graafinen suunnittelija Heikki Lotvonen, ja se on suunnitteilla julkaista vuoden 2024 alussa. Hanke on saanut tukea Taiteen edistämiskeskukselta.

Kyselyyn saamamme vastaukset kielivät hajanaisesta kotimaisen lasin kentästä, jonka tekijät eivät tunne tai saavuta toisiaan ja ovat huolissaan lasialan tulevaisuudesta kuten mekin, sekä kaipaavat lisää avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. Vastauksissa toistui usein sana verkostoituminen ja toive päästä – sekä kasvokkain että verkossa – niin rennosti juttelemaan kuin virallisemmin keskustelemaan lasiin liittyvistä aiheista.

Selkeä tarve tuntuu olevan sekä alaamme yhtenäistävälle ja ennen kaikkea puolueettomalle kattojärjestölle, taholle jonka päämäärä on inklusiivisesti kannustaa koko Suomen lasikenttää strategiseen kehittämiseen visionäärisesti ja tulevaisuuskeskeisesti, eikä “vain säilyttää sen jäänteitä“ kuten eräässä vastauksessa on muotoiltu. Useasti esitetty on myös toive konkreettisesta ilmoitustaulusta joka avoimesti ja mahdollisimman laajasti jakaa sen tiedon joka saatavilla on. Hieman eri näkökulmasta ja painotuksella tilanteeseen apua tuo myös Suomen lasimuseon alulle panema ja koordinoima verkosto The Finnish Network of Handmade Glass. Verkoston tarkoituksena on koota yhteen kaikki aineettoman kulttuuriperinnön kanssa tekemisissä olevat kotimaiset tahot. 

Odotetusti tietoa kaivataan alan sisällä laajasti myös yksittäisistä eri aihepiireistä. Monelle lasialalla toimivalle ajankohtainen tarve on muotoilijan/taiteilijan ja lasinpuhaltajan, hiojan ja muotintekijän kohtaamisen helpottaminen sekä valmistusmahdollisuuksien löytäminen kotimaassa ja kansainvälisesti. Akuutti huolenaihe josta kaivataan enemmän, avoimempaa ja tulevaisuuteen tähtäävämpää keskustelua on lasinvalmistuksen ekologisuus energiakriisin keskellä. Myös lasinpuhalluksen ammattitaidon sekä kotimaisen taidelasin taiteellisen tason säilyminen ja kehittyminen huolettavat.

Avainsana kaikkeen tähän tähän on yhdessä, joka erinomaisesti kiteytyykin eräässä kyselymme vastauksessa; ”vain yhdessä voimme luoda uuden lasin kultakauden”. Moni vastaaja toivoo matalamman kynnyksen kohtaamisia lasin parissa, lempeämpää, turvallista ja toisia tukevaa ilmapiiriä, niin myös työryhmämme. Vastauksissa 

Muotoilija ja lasi- ja keramiikkataiteilija Heikki Orvola kertoo haastattelussa (HS 28.11.2023) työskentelystään Nuutajärven lasitehtaalla 1970–80 -luvuilla: ”Ilmapiiri salli luovat kokeilut, ja niin salli myös yrityksen kulttuuri. Kokeilla sai, eikä kukaan kysellyt esimerkiksi lasinpuhalluksesta aiheutuneita kuluja.” Nyt on toisin. Kokeilut, kaikenlainen vapaa iloittelu, hulluttelu ja lasimateriaaliin tutustuminen ilman painetta on monilla lasintekijöillä opintojen päätyttyä lähes mahdottomuus. Tuotteiden ja taide-esineiden tulee syntyä lyhyen protovaiheen aikana, jokainen minuutti maksaa. Miten tekninen taito ja taiteellinen ilmaisu voivat kehittyä jos epäonnistumisen riski ja kokeileminen pitää minimoida tai jopa eliminoida prosessissa? Yhdessä voisimme, jos haluamme, kehittää tapoja keskustella, kokeilla, oppia, antaa ja ottaa. Who’s in?

Vielä sananen FiG-verkkoalustastamme: ajankohtaisena pysyäkseen se on riippuvainen lasialan kentältä käsin toimitettavasta sisällöstä. Jatkorahoitus mahdollistaisi materiaalin keräämisestä, muokkauksesta ja julkaisemisesta syntyvien palkkakulujen kattamisen, mutta siihen saakka kaikki tämä tapahtuu talkootyönä. Työryhmämme suuri toive on, että FiG-alusta pysyisi mahdollisimman virkeänä ja pitkäikäisenä. Otamme ilolla vastaan lasin tekemiseen liittyvää tietoutta, artikkelitekstejä, projektikuvauksia, tuotelanseerauksia, näyttelyinfoja, blogilinkkejä tai vaikkapa tekniikkavideoita, eli juuri sitä materiaalia jota itse toivoisit sivulta löytäväsi. Puffaa rohkeasti omaa osaamistasi tai raportoi jostain mikä on innostanut sinua ammatillisesti. Myös tekemisen reunamat ja tarinat niin onnistumisista kuin epäonnesta, josta voimme oppia, kiinnostavat! Jos koet yhteisen asiamme niin tärkeänä että voit uhrata sille aikaasi, otamme kiitollisena vastaan myös konkreettista ylläpitoapua. Kaikesta talkootyöstä ja sisällöntuotannosta annamme vastineeksi tilaa esittäytyä lasialan toimijana.

Ilolla olemme 6.12.2023 ottaneet vastaan tiedon käsityönä valmistettuun lasiin liittyvän tiedon, tekniikoiden ja taidon liittämisen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tehdään tämä yhtenä kannustimenamme yhdessä lasialan kentästä tiedottavampi, tiedostavampi ja inspiroivampi!